Tässä kirjoituksessa en mainitse koronaa enää tämän ensimmäisen kappaleen jälkeen, vaikka se vaikuttaakin paljon meidän elämäämme tässä ajassa, niin kuin myös tämän tilaisuuden järjestämisessä.
2010 järjestimme ensimmäisen kerran tastingin kodalla. Kokemus oli niin mukava että olemme siitä lähtien järjestäneet kotatastingin joka vuosi näin huhti-toukokuun tienoilla. Tällä kertaan emme olleet perinteisellä paikalla vaan Timon vanhempien kodalla.
Timo oli jo aloittanut valmistelut kun saavuimme kodalle. Ulkona oli nuotion ääressä lohi valmistumassa.
Kelihän oli aivan perinteinen suomalainen kevätkeli. Päivän aikaan saatiin niskaamme niin vesi, lumi kuin räntäsadetta, paistoi se aurinkokin muutamassa välissä. Kota sijaitsee Pitkäjärven rannalla ja tuulen suunta oli suoraan järveltä päin, niinpä siirryimme kodan suojaan nauttimaan tilaisuudesta.Edellinen kokoontuminen oli ollut syyskuussa Pertumaalla, joten oli mukava kokoontua vaikkakin tälläisellä pienellä porukalla. Viskin nauttiminen on aina mukavaa, mutta mukavien viskiä arvostavien henkilöiden seurassa tämä on vielä mukavampaa.
Siepposalkku oli tietenkin mukana, joten tarjonta oli kohdillaan. Omaa nauttimiseeni vaikutti se, että työnantajani oli velvoittanut minut olemaan puhelimen päässä tarvittaessa töihin tarttumaan. Joten se nauttiminen jäi vain tuoksutteluun ja muutamaan pisaraan.
Alkupalaksi meillä oli hanger steak. Lihat kypsytettiin nuotion tulella ja annettiin vetäytyä folíon sisällä maustevoin kanssa. Kyllä oli Timo maustanut lihan aivan taivaalliseksi. Pääruuaksi loimulohta ja nuotioperunoita. Sekä jälkkäriksi nuotiokahvit ja mämmimutakakkua. Täytyy myöntää että tässä vaiheessa oli Siepon hyvä olla.
Itse poistuin tilaisuudesta kuuden maissa muiden jäädessä vielä nauttimaan tisleistä.
Kiitos Timolle tilaisuuden järjestämisestä ja muille Siepoille hyvästä seurasta.
Kimmo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti